Kuvaus
Suomelle-levy, eräs PK:n suosituimmista levyistä, sisältää kaikki keskeiset isänmaalliset laulut Maamme-laulusta Nälkämaan lauluun. Mukana komealla levyllä soittaa Kaartin Soittokunta.
Sisällys
- Maamme (säv. F. Pacius san. J. L. Runeberg suom. P. Cajander) 2’13
- Vårt land (säv. F. Pacius san. J. L. Runeberg) 2’15
- Maamme (säv. san. J. L. Runeberg suom. P. Cajander) 1’55
- Porilaisten marssi (säv. C. F. Kress san. J. L. Runeberg suom. H. Klemetti sov. T. Laine) 2’11
- Ylioppilaslaulu (säv. J. Stuntz san. trad.) 1’38
- Mieslaulu (säv. E. Genetz san. J. H. Erkko) 1’30
- Ateenalaisten laulu (säv. J. Sibelius san. V. Rydberg suom. Y. Weijola sov. A. Kuikka) 3’37
- Vala (säv. & san. trad. sov. M. Turunen) 1’43
- Isänmaalle (säv. J. Sibelius san. P. Cajander) 2’18
- Suomen laulu (säv. F. Pacius san. E. v. Qvanten suom. T. Hahl) 2’58
- Suomalainen rukous (säv. T. Kuusisto san. U. Kailas) 1’50
- Oi kallis Suomenmaa (säv. & san. H. Klemetti) 2’29
- Terve Suomeni maa (säv. E. Genetz san. P. J. Hannikainen 2’08
- Suomenmaa (säv. V. Pesola san. A. Kivi) 3’59
- Kaunehin maa (säv. L. Madetoja san. B. Gripenberg suom. E. Leino) 2’00
- Milloin Pohjolan nähdä saan (säv. H. Klemetti san. Y. Koskinen) 2’21
- Nälkämaan laulu (säv. O. Merikanto san. I. Kianto) 3’41
- Nuijamiesten marssi (säv. T. Kuula san. V. A. Koskenniemi) 2’07
- Jääkärimarssi (säv. J. Sibelius san. H. Nurmio sov. O. Elokas / A. Kuikka) 3’10
- Sillanpään marssilaulu (säv. A. Mustonen san. F. E. Sillanpää sov. A. Kuikka) 3’23
- Narvan marssi (säv. & san. trad. sov. C. Haeffner) 2’51
- Finlandia (säv. J. Sibelius san. V. A. Koskenniemi) 2’14
LEVYN ESIPUHE
Yksi Polyteknikkojen Kuoron laulamisen tärkeimpiä pontimia on kautta sen historian ollut vahvat siteet omaan aikaan; yhteiskunta muuttuu, virtaukset muuttuvat, tavat, tottumukset ja ihanteet ailahtelevat ja musiikki heijastelee kaikkea tätä. Tästä ei kuitenkaan kannata päätellä että musiikin kehitys olisi kuin jana, jonka päässä kiiltää viimeinen kuje. Ajan virrassa matkaaminen vaatii tutkailua ja nuuhkailua, joka paljastaa onnistumisensa – ja surkean karille karahtamisensa – ehkä vuosikymmeniä myöhemmin.
PK:n historian lehtiä koristavat monet kantaesitykset; melko vanhoillisen mieskuoroväen verenpainetta on kohoteltu milloin kolmisointuja häiritsevillä väärillä sävelillä, milloin dialogilla ääninauhan kanssa tai intialaisillä rytmeillä tablan säestyksellä. Pidän tärkeänä, että PK onkin usein irrottautunut seuraamasta kuoroväen hidasta päivittymistä ja osumaan katseellaan sinne, missä musiikin rajattomista mahdollisuuksista valaistaan jotakin ennen kokematonta. Juuri nyt, keväällä 1998, ei kannata väheksyä musiikin ja teknologian yhteisiä näkyjä.
Näinä aikoina meidän nuuhkailumme on kuitenkin vaatinut isänmaallisten laulujen äänitettä. Siellä täällä ilmassa on tuoksuja, jotka kertovat kaipuusta tähän musiikkiin. Olkoon se propagandisti, joka väittää itsenäisyyden olevan uhattuna, mutta suomalaisuus on myös jatkuvan muutoksen kohteena. Aika-ajoin historia kertoo vaiheista, jolloin kansalliset värit kirkastuvat; meidän mielestämme me elämme taas kerran sellaista aikaa ja tähän haasteeseen me vastaamme. Tämä äänite on vuoden 1998 PK-teekkaripolven tulkinta näistä historiallisista lauluista, yksi säie meidän ja historian välillä.
Teknologiasukupolvi joka on eurooppalaisempi kuin suomalaiset koskaan ennen, laulaa säkeitä, joiden voimin Suomea on rakennettu niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina.
Tapani Länsiö
