Kultakausi – Polyteknikkojen kuoro

Kirsi Taivainen, Keskisuomalainen, 25.3.2008

http://www.ksml.fi/viihde/levyt/kultakausi-%E2%80%93-polyteknikkojen-kuoro(95524).ece


Tekniikan opiskelijoista koostuva Polyteknikkojen kuoro on levyttänyt suomalaisen taiteen kultakauden (1880-1910) kuoromusiikkia. Tekniikka ja taide kulkevat käsi kädessä hienosti soivalla levyllä. Vahva kuoroperinne ja uusi innovatiivinen ote kuuluvat Juha Kuivasen johtamassa vahvaotteisessa mieskuorossa.


Kanteletar on innoittanut Jean Sibeliusta Saarella palaa- ja Sortunut ääni -lauluissa. Teokset ovat lyhyitä ja soivat syvien vesien sylistä Kehtolaulun surumieliseen, mutta ilmavaan kehtoon. Kuoron sovitukset ovat rauhallisen ytimekkäitä, mutta nyansseja löytyy. Äänien sovitukselliset voimakkuuden erot ovat harkittuja eivätkä liian mahtipontisia muutoksia, vaikkakin Kun orjuus kaikkoaa jymähtää kaiuttimista hienosti.


Finlandia lähtee kiurun kirkkaudesta kauniiseen lentoon ja kuoro elää sävelillään tasapainoisesti ja pehmeästi. Tenorit soljuvat helmeillen Rakastava-laulussa, joka on hyvä osoitus pitemmästä kuoroteoksesta. Rakastava on Sibeliuksen mielenkiintoinen rakkauden ylistyksen lempeä sovitus ja teoksesta löytyy myös soolo-osuus, joka etenee kuoron taustaväreilyssä kuin kosketus. Rytmi, sävelkulut ja hidastukset puhuvat kaunista sävelten kieltä alkaen ja päättyen hiljaisuuteen. Sibeliuksen sävellyksissä aistii mystiikan ja traditiomaisen sävelten toiston.


Toivo Kuulan teoksissa on harsomaista pehmeää voimaa; Virta venhettä vie soi synkkien sävelmattojen ja syttyvien Eino Leinon sanojen matkassa kuljettaen venhettä kuoleman ja elämän kysymysten äärelle. Kuoro saa ladattua kysymykset ilmoille ja sielu vaeltaa etsien virran tyventä. Synkät vedet vellovat venheen ympärillä ja kuoron keinuva tyyli heittelee purtta pitkin pitkää jokea.


Leevi Madetojan sävellyksissä Polyteknikkojen kuoron tulkinta on kuin lainehtivaa viljaa tai kimmeltävää aallonharjaa. Liike ja sävelten jatkumo soi tarkasti. Madetojan musiikissa soivat mielen hiljaiset liikkeet. Kuoro taipuu hyvin Kultakauden runollisiin tulkintoihin. Säveltäjistä Selim Palmgren oli itse laulanut kuorossa ja näki säveltäessään myös kuoron sisäisen maailman.


Levyä ei ole laitettu tavalliseen cd-koteloon vaan se on kirjan osana. Kirjanen sisältää kultakauden maalareiden teoksia (Taidesäätiö Meritan kokoelmista) ja niihin liittyvän tekstin, joka valaisee taitelijoiden ajatuksia ja teoksiin kätkettyä symboliikkaa. Kokonaisuus antaa kuulijalle ja lukijalle kurkistusaukon kultakauteen ja sen muovaamaan tiehen suomalaisessa taiteessa.


Kirsi Taivainen


Kuvateksti: Kultakausi-kirjasta kuvittavat kauden maalaukset. Helene Schjerfbeckin Hiljaisuus, 1907. Niin kuin musiikki alkaa hiljaisuudesta, on teoksen henkilö rauhassa itsensä kanssa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.