Laajat havaintoni teekkariväestössä todistavat, että teekkari hupsistuu vappuna, hempeytyy naisen nähdessään ja vakavoituu vain jouluna. Empiirisiä tutkimuksiani tukee kädessänne oleva levy, jolla eivät helikellot helise, tontut töpsähtele tai nisset ja nasset nöpöttele. Sen tyyppistä joulumusiikkia havitellessanne voitte unohtaa PK:n kuukaudeksi ja heittäytyä kulkusmaailmaan vaikka lähimmässä tavaratalossa.

Persoonallisen leiman PK:n jouluun tuo sen useista joulukonserteista tuttu Tapani Länsiön sovitus tiernapojista. Tämä erityisesti Ouluun pesiytynyt jouluperinne juontaa juurensa keskiajan mysteerinäytelmistä. Kerjäävät teinit lauloivat tarinaa kolmesta kuninkaasta ja Jeesus-lapsesta Raamattua reippaasti oikoen. 1500-luvun Saksassa perinne puhdistui ja siirtyi vihdoin 1800-luvulla Suomeen. Ensimmäiseksi suomalaiseksi tähtipojaksi on kirjattu J. L. Runeberg, joka 6-vuotiaana lauloi Pietarsaaressa tiernapoikia.

Oululaisena versiona vakiintunut tiernapoikanäytelmä on neljän henkilön sekava draama. Kolmesta itämaan tietäjästä jäljellä on vain yksi, Murjaanien kuningas, joka edustaa Marokon, Algerian ja Tunisian asukkaita eikä siis ole aivan niin musta kuin yleensä suomalaisissa esityksissä. Tarinan päähenkilö on kuningas Herodes, joka on häikäilemättömällä kyynärpäätaktiikalla taistellut tiensä mitättömästä sivuosasta tärkeimpään rooliin. Herodes kehuskelee tulleensa hevoisillaan ja ratsuillaan Murijaanein maalta, mikä on silkkaa pötyä. Tämän matkan tekivät kolme viisasta miestä, mutta koska Herodes on draaman Iso Paha, on selvää, että hänen on hieman valehdeltava. Herodeksella on mukanaan Knihti, palvelija ja sotilas, jolta 2-vuotiaiden ja sitä nuorempien poikalasten tappaminen vie vaivaiset 17 laulettua tahtia. Pienin ja mitättömin tiernapoika on Mänkki, tähden pyörittäjä, ilosanoman tuoja ja jonkinlainen enkelin ilmentymä.

Tiernapojat on totuttu kuulemaan heleä-äänisten 10-vuotiaiden säestyksettömänä, etupäässä yksiäänisenä esityksenä. Kun asialle ryhtyy asevelvollisuuden suorittaneiden miesten joukko, on tunnelma hämmästyttävän vähän toinen. Neliäänisyys, lauletut resitatiivit ja yllättävät sointukulut ovat osa isojen poikien tiernaversiota, jossa antisankari Herodes on korkea tenori, Murjaani itseoikeutetusti basso ja Knihti ja Mänkki baritoneja.

Muuten PK:n joulu on perinteinen mutta harras. Eri sävyjä siihen tuovat juhlavan iloiset ortodoksilaulut, pärisemätön Rumpalipoika, hymisevä Taalainmaan virsisävelmä sekä miehekkään vähäeleiset Maa on niin kaunis ja Nattlig Madonna. Joulumatkailun kotisatama rakentuu Sibeliuksen kolmesta joululaulusta. Mukana on kaksi laulua opuksesta yksi (En etsi valtaa, loistoa ja Jo joutuu ilta) ja sekakuoroversiona tunnettu opukseton Joululaulu – kaikki varta vasten PK:lle sovitettuina. Essi Wuorelan sukupuoli ja ääniala tuovat pehmeää sävyä melodiaan ja viriiliä virettä säestykseen kolmessa laulussa (Jo joutuu ilta, Me käymme joulun viettohon, Jouluyö, juhlayö).

Minna Lindgren