Polyteknikkojen Kuorolle Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiön avustus

Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiö on myöntänyt Polyteknikkojen Kuorolle avustuksen. Marraskuussa Japaniin suuntaavan konserttimatkan tueksi myönnetyn apurahan suuruus on 5 000 euroa.

Pääosin Aalto-yliopiston tekniikan opiskelijoista ja alumneista koostuva 117-vuotias Polyteknikkojen Kuoro on yksi Suomen vanhimmista teekkareiden kulttuuriperinteen vaalijoista.

Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiö (ent. Teknillisen korkeakoulun tukisäätiö) on suomalaisen teollisuuden vuonna 1979 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on Aalto-yliopistossa suoritettavan teknistieteellisen tutkimuksen tukeminen ja siihen liittyvän opetustoiminnan edistäminen. Lisäksi säätiö käyttää varojaan tiede- ja opiskelijayhteisön tukemiseen.

PK kiittää säätiötä saamastaan tuesta!

PK ja RSO kantaesittävät Wennäkosken uuden teoksen itsenäisyyspäivänä Musiikkitalossa: Suomi 100 & RSO 90

Polyteknikkojen Kuoro on tilannut yhdessä Radion sinfoniaorkesterin kanssa Lotta Wennäkoskelta laulusarjan mieskuorolle ja orkesterille. Uniin asti kantaesitetään  itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Musiikkitalossa Suomi 100 ja RSO 90 -juhlakonsertissa. Teos helkkyy suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Lisäksi PK esittää konsertissa RSO:n kanssa Jean Sibeliuksen Kullervon (op. 7).

Itsenäisyyspäivän juhlakonsertin johtaa RSO:n ylikapellimestari Hannu Lintu. Kuoron valmentaa Saara Aittakumpu. Kullervona kuullaan baritoni Tuomas Pursio ja Kullervon sisarena mezzosopraano Niina Keitel. PK esittää Kullervon Hannu Linnun johdolla myös Tokiossa marraskuussa Tokyo Metropolitan -sinfoniaorkesterin kanssa.

Suomen sadantena itsenäisyyspäivänä järjestettävä Suomi 100 & RSO 90 -nimeä kantava konsertti juhlistaa myös Radion sinfoniaorkesterin 90-vuotisjuhlaa. Konsertissa kuullaan lisäksi Magnus Lindbergin uuden teoksen kantaesitys. Teos on Ylen tilaama.

Kertaliput RSO:n konsertteihin kaudelle 2017–2018 tulevat myyntiin 14. elokuuta, ja kausiliput ovat myynnissä 26.4.–5.8.2017.

Lisätietoja: 6.12. Suomi 100 & RSO 90

Vuaren Kukkoo jälleen Otaniemeen

Suomen Mieskuoroliitto myönsi Talvipäivillään pidetyn liitokokouksen yhteydessä 5.3.2017 Polyteknikkojen Kuorolle Vuaren Kukkoo -kiertopalkintonsa vuoden 2016 aikana suoritetuista liiton merkkilaulusuorituksista. Kiertopalkinto jaetaan vuosittain eniten merkkisuorituksia suhteessa jäsenmäärään keränneelle kuorolle.

Viime vuonna PK:ssa suoritettiin 7 perusmerkkiä ja 12 taitomerkkiä – kolme neljäsosaa vuoden aikana jaetuista taitomerkeistä. Toiseksi eniten merkkejä suoritti Mieskuro Laulajat viidellä perusmerkillä ja yhdellä taitomerkillään.

Palkinto on Polyteknikkojen Kuorolle toinen peräkkäin. Viimevuotisen palkintonsa PK sai vuonna 2015 suoritetuista 14 perusmerkistä ja 4 taitomerkistä.

Yksikään mieskuoro ei ole vielä saanut palkintoa kolmena peräkkäisenä vuotena.

 

Lisätietoja: Suomen Mieskuoroliitto
Kuva: Aino Herranen, smkl:n toiminnanjohtaja

Kaipaisen Commedian kantaesitykselle ylistävä vastaanotto

Hannu Linnun johtamat Tampere Filharmonia ja Polyteknikkojen Kuoro kantaesittivät yhdessä solistien sopraano Pauliina Linnosaaren (Beatrice) ja baritoni Jaakko Kortekankaan (Dante) kanssa 3.3.2017 Jouni Kaipaisen (1956–2015) neljännen sinfonian – Commedian.

Vuonna 2010 Radion sinfoniaorkesteri ja Polyteknikkojen Kuoro esittivät jo osan Kaipaisen Commediasta Hannu Linnun johdolla, mutta nyt tämä Dante Alighierin Jumalaiseen näytelmään pohjautuva teos esitettiin postuumisti ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Rakenteeltaan Alighierin Jumalaista näytelmää mukaileva Commedia alkaa baritoni Danten johdannolla, josta siirrytään helvetin kautta esikiirastuleen, kiirastuleen ja maanpäällisen paratiisin kautta lopulta taivaiseen paratiisiin.

Mediassa esiintyneissä arvosteluissa kehuttiin Kaipaisen Commedian tyyliä kuvaillen sitä värikkäästi:

Commediaa ei tee vaikuttavaksi vain sen mahtipontisuuteen asti nouseva monumentaalisuus ja valtaisan värikäs sinfoninen mestaruus, vaan myös sen inspiroitunut, hyvin henkilökohtaiselta tuntuva henki. – – Musiikillisesti jännittävin osa on odotetusti Inferno, jonka hyytävät kauhut, vihanhuudot ja kärsimykset Kaipainen maalaa taiturillisen groteskisti. Tämä kalmanhajuinen marssikulkue on eräänlainen matka mielen pimeään puoleen.

Purgatorio-osassa maailma alkaa kirkastua, mutta levottomien sielujen lentely luo siihen jännitteitä. Danten ja Beatricen suhde synnyttää elämää paratiisijaksoihin. Missään vaiheessa Kaipaisen visio ei muutu liian eteeriseksi ja sen myötä aneemiseksi. Se hehkuu alusta loppuun.” (Hannu-Ilari Lampila, HS 5.3.2017)

”Trumpeterna kommer med viktiga signaler från första början, violinerna tickar, kören orerar, solisterna Dante och Beatrice breder ut sig med utsvävningar. Vid helvetets port är det fyra wagnertubor som står för den mest dissonerande satsen, djupt inne i helvetet sjunger kören förvånansvärt brölande och brummigt (inte direkt vackert, enligt tonsättaren).” (Wilhelm Kvist, HBL 4.3.2017)

Erityisesti huomiota sai Commedian viimeisen osan -paratiisin- herkkä Ave Maria -teema, jossa aikaisemmin lauletun italiankielisen tekstin sijaan kuoron kieli vaihtuu suomeksi:

”Kuoro laulaa Ave Marian uudestaan, tällä kertaa suomeksi. Tämä on oma ratkaisuni, ehkä kovin yksinkertainen, mutta toivoakseni myös tehokas keino suhtautua siihen, että paratiisin ominaisuuksiin kuuluu kaikkien mahdollisuus ymmärtää kaikkea.” (Jouni Kaipainen, konsertin käsiohjelma 3.3.2017)

”Jouni Kaipaisen valtavan kuorosinfonian lopulla tapahtuu koskettava käänne: Danten muinainen italiankielinen teksti väistyy suomen kielen tieltä kuin pilvet auringonvalon edestä. – – Sinfonian edetessä uskonnollisen tunteet tulevat yhä enemmän pintaan, koskettavimmin kuudennen osan Ave Mariassa, jota herkempää musiikkia ei Suomessa ole kuorolle ja orkesterille ikinä sävelletty.” (Harri Hautala, Aamulehti 4.3.2017)

”Paratiisiosuuden kenties vaikuttavin hetki on Ave Maria -hymni. Yhtäältä siksi, että siinä esityskieli vaihtuu Danten alkuperäisestä italiaista yleisön kielelle, suomeksi. Tämä tuo kuulijan entistä lähemmäksi tekstin ydintä. Toisaalta hymnin vaikuttavuutta korostaa Kaipaisen säestysratkaisu, jossa kuoron satsia värittävät orkesterista ainoastaan wagner-tuubat. Näiden syvä sointi tuo musiikkiin jotakin tämän maailman ulkopuolista – – .” (Jari Kallio, Amfion 4.3.2017)

”Också detta är helt i enlighet med Dante som ville skriva på folkets språk – italienska i stället för latin. Trots att Kaipainen till största delen använder sig av italiensk text, visar han upp likadana ambitioner i avslutningen, när kören träder in med den sista satsen – på finska. Upplevelsen är häpnadsväckande och slående. Plötsligt förstår både körsångare och publik vad texten egentligen handlar om.” (HBL 4.3.2017)

Puolitoistatuntinen esitys koettiin onnistuneeksi kokonaisuudeksi:

”Sinfonian onnistumisen ja puhuttelevuuden saattoi aistia yleisön kiitollisesta vastaanotosta Tampere-talossa. Harvoin saa nykymusiikki osakseen tällaista suosiota. – – Hannu Lintu johti joukkoja suvereenilla näkemyksellä ja selkeydellä. Filharmonia toteutti laadukkaasti teoksen kamarimusiikillisen läpikuultavan orkesteriosuuden, ja Polyteknikkojen kuoro lauloi ilmiömäisen puhtaasti ja moni-ilmeisesti.” (Aamulehti 4.3.2017)

”Kaipaisen musiikin oivallisena tulkitsijana Hannu Lintu oli jälleen kerran harjoittanut Tampere filharmonian erinomaiseen iskuun. – – Saara Aittakummun valmentama Polyteknikkojen kuoro oli komeasti vaativan tehtävänsä tasalla samoin kuin solistit, Jaakko Kortekangas ja Pauliina Liinosaari. Lähes täyteen myyty Tampere-talon iso sali palkitsi esiintyjät innokkain, pitkin aplodein osoittaen lopuksi seisaaltaan kunnioitustaan edesmenneelle nimikkosäveltäjälleen.” (Amfion 4.3.2017)

Polyteknikkojen Kuorolle Suomen Kulttuurirahaston apuraha

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Polyteknikkojen Kuorolle apurahan kuoron taiteelliseen toimintaan. Kalevalan päivän aattona 27. helmikuuta julkistettu apuraha on suuruudeltaan 15 000 euroa. Apuraha on myönnetty Pehr August ja Saga Steniuksen nimikkorahastosta.

PK on tunnettu musiikillisesta kunnianhimoistaan ja taiteellisesta tasostaan. Vuonna 2017 kuoron toimintaan sisältyy sekä a cappella -esityksiä että konsertteja johtavien orkestereiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kuoro levyttää viimeisimpiä sävellystilauksiaan.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi yhteensä 1 108 apurahaa. Hakijoista 12 prosenttia sai apurahan. Kulttuurirahaston tehtävänä on sääntöjensä mukaan suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. Rahasto myöntää henkilökohtaisia apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille ja työryhmille sekä muille kulttuurielämän aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille.

Polyteknikkojen Kuoro kiittää lämpimästi Suomen Kulttuurirahastoa saamastaan tuesta.

Lisätietoja: Kulttuurirahasto jakoi 25 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen

 

PK Tokioon marraskuussa: Kullervo

Polyteknikkojen Kuoro matkustaa marraskuussa Tokioon, ja nousee yhdessä Tokyo Metropolitan -sinfoniaorkesterin kanssa Tokyo Bunka Kaikan -salin lavalle esittääkseen Jean Sibeliuksen Kullervon. Konsertin johtaa kapellimestari Hannu Lintu. Kullervona esiintyy baritoni Tuomas Pursio ja Kullervon sisarena mezzosopraano Niina Keitel.

PK on tunnettu Kullervon esittäjä. Viimeksi PK esitti Kullervon vuonna 2015, kun kuoro vieraili Lontoossa BBC Promsissa sekä Lahden Sibelius-festivaaleilla. BBC:n sinfoniaorkesteria johti Sakari Oramo.

Kullervo on tärkeä osa kuoron vuoden 2017 ohjelmistoa. Suomen juhliessa 100-vuotista itsenäisyyttään, PK:lla on ilo viedä Kalevalaa, kansallissäveltäjän musiikkia sekä alkuvoimaista tulkintaansa ulkomaille.

Konsertin tiedot nähtävillä Tokyo Metropolitan -sinfoniaorkesterin sivuilla.

Kullervo performance in Tokyo

This November the Polytech Choir will have the pleasure of traveling to Japan to perform Jean Sibelius’s Kullervo with the Tokyo Metropolitan Symphony Orchestra. The concert held at Tokyo Bunka Kaikan hall will be conducted by renowned conductor Hannu Lintu. Baritone Tuomas Pursio will perform as Kullervo and mezzo-soprano Niina Keitel as his sister.

The piece is a significant part of the choir’s repertoire for celebrating Finland’s 100th year of independence. Performing our national composer’s work internationally is sure to be the highlight of 2017 for every choir member. The story of Kullervo is part of Finland’s national epic Kalevala. The collection of poetry still holds a considerable amount of cultural history and is known to virtually every Finn.

Avid fans will remember that the last time the choir performed Kullervo was back in 2015 at the BBC Proms festival in London. More information on the upcoming performance is available on the Tokyo Metropolitan Symphony Orchestra’s website.

Britteinsaarten kiertueen 1964 matkamuistelo 27.11.2004

PKY:n senioritapahtuma vietettiin lauantaina 27.11. arvokkaissa
puitteissa ja mukavissa tunnelmissa. Tilaisuuteen oli saapunut yli 30
henkilöä. Mukana oli runsaasti vuoden 1964 matkakuoron osallistujia,
muita PKY:n jäseniä ja nykykuorolaisia.

Ilmassa oli iloisen jälleennäkemisen riemua, kun kuoroveljet
neljänkymmenen vuoden takaa tapasivat toisensa pitkästä
aikaa. Kuulumisten vaihto oli vilkasta, ja iloisia ilmeitä nähtiin
kaikkien kasvoilla.

Illan aikana katsottiin kuvia ja muisteltiin matkan vaiheita
osallistujien suulla. Kuulimme muun muassa, miten Ossi
Elokas
suivaantui, kun hänelle tuotiin hotellihuoneeseen
”kristalleja” (eli tyhjiä pulloja) noin kello 3:00 aamuyöstä. Olihan
pikkusieluinen henkilö! Sama tapahtuma kirvoitti jo nykykuorolaisten
osalta historian pimentoon vaipuneet b-sanat lauluun
Kuutamolla. Löydettiinpä illan aikana nimet suurimalle osalle PK
Guinnessin panimolla
-kuvan kasvoista. Kuvahan on yksi käytetyimmistä
teekkarikuvista – se on komeillut erittäin monien
teekkarilaulukirjojen sivuilla, vaikka se viimeisimmästä
puuttuukin.

Illan jättiyllätyksestä vastasi kuoron silloinen puheenjohtaja
Kari Ebeling. Kuvaesityksessä oli mukana kuva Carron
Companyn ekskursiolta, jossa tehtaan johto luovuttaa kuorolle haggista
sekä pullon tehtaan 200-vuotisjuhlia varten pullotettua
viskiä. Matkakuorosta kerrottiin, että pullo oli päätetty tuoda
puheenjohtajalle, joka terveyssyistä ei voinut lähteä mukaan. Kari
tokaisi tämän kuultuaan, että ”Tuo pullo on nyt täällä ja se korkataan
tänään!”

Vuoden 1964 puheenjohtaja Kari Ebeling ja kuuluisa Carron Companyn lahjaviski

Vuoden 1964 puheenjohtaja Kari Ebeling ja kuuluisa Carron Companyn lahjaviski

Pienten teknisten haasteiden jälkeen pullo saatiin auki ja
korkinpalaset sihdattua jalon juoman seasta. Osallistujat pääsivät
kukin maistamaan Teacher & Sonsin juhlaa varten sekoittamaa ja
pullottamaa viskiä. Eipä ollut juoma pilaantunut tuon 45-vuotisen
pullossa varastoinnin aikana. Arvattavasti viski oli vähintään 50
vuotta vanhaa, kun yhtiön juhlavuosi oli ollut vuonna 1959 ja tisleen
pitää olla tynnyrissä vähintään 3 vuotta ennen viskiksi
kutsumista. Voisi myös kuvitella, että juhlaviski ei ole ihan
tavallista keittiöviskiä. Pullo tulee aikoinaan kuoron kämpälle
arvokkuutensa vaatimaan paikkaan.

Ilta oli erittäin onnistunut ja ainakin siinä määrin menestys, että
PKY:n hallitus päätti keskuudessaan, että tällaisia tapahtumia on syytä
jatkaa. Vaikka osallistuminen oli jo suhteellisen laajaa, niin olisi
tietenkin ollut suotavaa, että mukana olisi ollut enemmänkin senioreita
ja nykykuorolaisia. Illan aikana tuli myös enemmän kuin selväksi, että
PK-henki ja pilke silmäkulmassa on ollut ominaista tälle yhteisölle
koko sen historian aikana – ei ainoastaan sinä aikana, jona itse kukin
tässä joukossa vaikuttaa. Pojat on poikia, PK:laiset PK:laisia ja aina
sattuu kun tapahtuu.

Jaakko Kontiainen

Amerikan-kiertue 1975 30 vuotta – 9.4.2005

Lauantaina 9.4.2005 vietettiin Espoon Karhusaaressa PKY:n kevään
jäsentapahtuma – vuoden 1975 Amerikankiertueen 30-vuotismuistelot.

Edellisen senioritapahtuman tavoin paikalle saapui noin 30
osallistujaa. Vuoden 1975 matkakuoro oli vahvasti
edustettuna. Aiempien aikojen menoa oli saapunut kuulostelemaan
useampi nykykuorolainen, ja olipa mukana muitakin PKY:n jäseniä. Mikä
mukavinta, myös Heikki Saari saapui paikalle ja
viihtyi ilmiselvästi aiottua pidempään.

 

Illan pääasiallisena ohjelmana oli katsella kuvia, tarinoida ja
keskustella matkan vaiheista, korjata muistikuvia ja paikkailla
mahdollisia aukkoja mielikuvissa. Keskustelua vauhdittivat lukuisat
valokuvat, joita oli kaivettu arkistojen kätköistä, sekä
Veli-Pekka Mattilan kuvaama matkavideo.

Tapahtumassa ruodittiin myös toista kuuluisaa
PK-valokuvaa. Kyseessä on tietenkin se kuva, jossa PK laulaa
Siunaa ja varjele meitä… Heikin syöttäessä ”tappajavalasta”
Seattlen Sea Worldissa. Jorma Satama oli myös
löytänyt jostakin arkistoistaan matkan jälkeen tekemänsä nipun
kyseisiä valokuvia. Valokuvat toimitettiin matkalle osallistuneille
muistoksi – parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Tapahtuma vahvisti mielikuvaa että PK:n tekemien matkojen
muistelmaillat ovat mitä mainioimpia jäsentapahtumia. Nyt
järjestetylle kahdelle tilaisuudelle tulee varmasti jatkoa!

PKY tuottaa tapahtuman aineistosta CD-ROM-levyn. Levylle
tallennetaan tilaisuudessa esitetyt kuvat, matkavideo sekä
matkaesitys. Levyjä tarjotaan jäsenistölle omakustannushintaan
(arviolta enintään 10EUR).

Halutessasi tilata levyn ota yhteys Jaakko Kontiaiseen (puhelin 040
801 9052).

Jaakko Kontiainen
kuva Mikko Reinikainen

Sisarjäsentapaaminen 12.5.2006

Teknillisen korkeakoulun rehtorin sihteeri, sisar Maija
Roitto
emännöi, Polyteknikkojen Kuoron ja kannatusyhdistyksen
puheenjohtajat isännöivät kenties kautta aikain ensimmäistä
sisarjäsenten tapaamista. Paikalle saapui ilahduttavasti seitsemän
sisarta ja ensinäkemisen ja tutustumisen riemu oli havaittavissa koko
porukassa. Juttua riitti niin paljon, että tapaamiseen varattu aika
meni tarkkaan sisarlistan läpikäymiseen ja esittäytymiseen.

 

Polyteknikkojen Kuoro on kautta koko sen historian saanut
merkittävää tukea naisilta. Olisikohan koko kuoroa perustettukaan
ilman tuon kauniimman sukupuolen vaikutusta. Kuoron puheenjohtaja
Tomi-Pekka Niukkanen avasi tilaisuuden puheellaan,
jossa korosti naisten roolia kautta koko PK:n pitkän historian. Hän
kiitti läsnäolevia sisaria kuoron hyväksi tehdystä työstä ja myös
rinnallaelämisestä kuoron arjessa ja tapahtumissa. Kuoron sääntöjen
mukaan sisarjäseneksi voidaan kutsua merkittävällä tavalla kuoron
toimintaa tukeneut nainen tai naisyhteisö. Puheenjohtaja totesi
sisarjäsenten kunkin omalla tavallaan osoittaneen olevansa kuorolle
korvaamattomia ja erityisen rakkaita.

Sisarjäseniä on kautta aikojen kuitenkin kutsuttu vain vähän.
Kuoron tuore historiakirja kertoo sisarjäseniä kutsutun yhteensä
kaksikymmentä, joista osa on jo ehtinyt siirtyä tuolle puolen.
Sisarjäseniä on elossa enää vain 12. Ensimmäinen sisarjäsen oli
itseoiketetusti kuoron pitkäaikaisimman taiteellisen johtajan puoliso
Annikki Elokas vuonna 1945. Annikki Elokkaalla oli
taito aktivoida kuorolaisten tyttöystävät ja vaimot toimintaan kuoron
hyväksi. Tänä aikana järjestettiin lukematon määrä talkoita,
myyjäisiä, kahvitilaisuuksia kuoron sisarten voimin. Tänä aikana
kutsuttiinkin paljon sisarjäseniä kuoro-aktiivien puolisoiden
joukosta. Sisarten muodostamasta ompeluseurasta kertoivat vielä
aikalaisista elossa olevat Ritva Vuola ja
Aija Korhonen, joka oli myös mukana PK:n
ensimmäisellä Amerikan-matkalla vuonna 1950.

PK:n sisarjäseniä ja PK:laisia

Sisarjäseniksi on kutsuttu myös entisten pitkäaikaisten
taiteellisten johtajien vaimot, joista ei valitettavasti ollut
tapaamisessa edustusta. Myös TKK:n rehtorin sihteerit ovat tulleet
tutuiksi PK:lle. Ritva Vaaranen tunnustautui PK:n
pitkäaikaiseksi ystäväksi ja Tupsahdus-konsertin äidiksi. Hänellä,
samoin kuin seuraajallaan Maija Roitolla on ollut suuri merkitys TKK:n
ja TKY:n musiikkiyhdistysten suhteiden kehittämisessä ja
ylläpitämisessä.

Puheenjohtaja Susanna Kantelinen edusti
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajia, joka
kokonaisuudessaan kutsuttiin sisarjäseniksi vuonna 1989. PK-KYN
yhteistyö onkin saanut lukuisia konkreettisia muotoja: yhteiset
keväiset linturetket Otaniemen kärjessä, syksyiset sieniretket KY:n
tiloissa ja vielä vapaampimuotoiset piknikit ovat luoneet läheisiä
suhteita laulajaveljien ja -siskojen välille. Onpa jokunen löytänyt
puolisonsakin tästä joukosta.

Musiikkimaailman sisaria edustivat tapaamisessa YLE:n
ohjelmistopäällikkö Minna Lindgren ja
Avanti!-orkesterin toiminnanjohtaja Hannele Markkula.
He muistelivat PK:n kanssa yhdessä tehtyjä konsertteja ja kiertueita
sekä niiden yhteydessä tehtyjä teekkaritempauksia ja
hemmottelutuokioita.

Tapaamisen jälkeen sisaret kuljetettiin kuuntelemaan PK:n
kevätkonserttia Tapiolan kirkkoon ja sitkeimmät selvisivät vielä
karonkkaan Otaniemeen. Muistoksi tilaisuudesta sisarille lahjoitettiin
punainen ruusu, PK:n satavuotishistoriakirja ja Vuodet-levy.

Mikko Kontiainen
kuvat Mikko Reinikainen