Urhokasta laulantaa

Ralf Hermans, Kauppalehti Optio, 7.12.2006

Polyteknikkojen Kuoro on aina edustanut mieskuorolaulua parhaimmillaan. Uusimmalla cd:llään kuoro lähestyy miehisyyttä vahvalla otteella, nostaen sen läpi repertoaarin kulkevaksi teemaksi. Miehuus ja miehinen sielunmaisema saavat nyt varteenotettavan tulkin polyteknikko-urhojen käsittelyssä.

Mies-cd on ensimmäinen Juha Kuivasen, kuoron nykyisen taiteellisen johtajan, kaudella tehty levy. Ja tätä tuotosta on kannattanutkin odottaa: lopputulos on kautta linjan erinomainen. Olipa kyseessä sitten Toivo Kuulan (1883–1918) tai Leevi Madetojan (1887–1947) kansallisromanttiset laulelmat, tšekkiläisen Leoš Janáčekin kansanmusiikkiin pohjaavat musiikilliset rakkaudentunnustukset tai Arnold Schönbergin (1874–1951) harmonisesti vaativat modernit laulut, kuoro tekee vakuuttavaa työtä. Koska tekstit käsittelevät maailmaa laaja-alaisesti ja mukana on uusiakin säveltäjiä, on kyseessä (s)oiva käyntikortti tälle akateemiselle mieskuorolle. Toisaalta tässä ”sitten-me-laulamme-myös-tällaista-ja-tällaista” -lähestymistavassa piilee vaara: kuulija ei ehkä jaksa ajasta, paikasta ja tyylistä toiseen liikehtivää kokonaisuutta. Mutta se on pieni paha: lopputulos on hyvä.